Tunteeton, Tunteet on

”Miten muotoilla sanat niin, jotta ymmärtäisit miten tärkeä henkilö minulle olet ollut. Minun kasvussani.”

Miten kaunista oli saada itkeä ja surra parisuhteen päättymistä miehen sylissä, josta eroat. Hän lohduttaa ja halaa, luo turvaa näillekkin tunteille.  Kuinka moni pystyy siihen?

Ero päätettiin ja alettiin etsimään Otolle asuntoa. Jakamaan lusikoita ja haarukoita. Etsimään kodinkoneita ja sänkyä itselle, olohuoneeseen kalusteita. Pieni kaaos meinasi iskeä päähän, että mistä helvetistä minä kaikki tavarat löydän ja riittääkö rahat? Suurin osa huonekaluista on Oton. Annoin omani eteenpäin, kun muutettiin kimppaan. Otto keräili tavaroitaan ja lappasi säkkiin ” Minun, minun, minun ja tämäkin on minun”. Hermostuin ja sanoin ”Niin, eihän me lasten kanssa omisteta mitään!!!” Se jotenkin karahti korvaani, että kaikki on hänen ja minulla ei ole mitään. Ne on niitä ajatuksia, mitä joskus minun päähäni on syötetty. (et ole mitään, et ole arvokas) Otto ei tarkoittanut pahaa, lappasi vain omia tavaroitaan kassiin. Hieman ajattelemattomasti puhui. Meissä on myös se ero, että minä en ole materiaalin perään Otto taas hieman on. Minä annan omastani ja Otto vielä opettelee.

Omat kodit

Saatiin tavarat jaettua, ja kahden asunnon välissä seilattiin. Minun ja lasten kotia laitettiin uuteen järjestykseen ja Oton kotia tyttäreni kanssa sisustettiin kodikkaaksi. Tunteita on ollut monenmoisia, välillä itkua ja surua, iloa ja naurua. Väsymyksen keskellä tunteet ottavat helpommin vallan ja ovat voimakkaampia. Muutamat kunnon itkut keittiön pöydän ääressä itkin, Oton istuessa vastapäätä, kuunnellen minua, ja minun avautumista. Me ihmiset ollaan niin erilaisia, minä prosessoin eroa unien kautta, kävin tunteita lävitse ja puhuin niistä. Otto ei itke eikä murise. Hänellä purkautuu tunteet jossain kohtaa yksin ollessaan. Me puhuttiin erosta ja eron tuomista muutoksista, käytiin lävitse miksi me erotaan. Muiden oli vaikeaa ymmärtää meidän eroa. ”Miksi te sitten eroatte jos kaikki on ihan hyvin?” Joitain asioita on vaikea selittää toiselle ihmiselle, jos ei ole kokenut, ja on oppinut tyytymään omassa elämässään. Minä en tyydy, minua työnnetään eteenpäin elämään ja kokemaan tätä elämää.

Uusi arki

Reilu kuukausi ollaan asuttu omissa kodeissa, omaa arkea pyörittäen. Shokkina ei yksin asuminen tullut. Nopeasti sain uudesta arjesta kiinni. Nautin yksin olosta ja hiljaisuudesta. Telkkariakin olen kuukauden aikana katsonut noin viisi kertaa. Mutta tämä ei tarkoita sitä, ettenkö olisi ollut kiireinen ja väsähtänyt välillä. Onneksi on keinoja millä saa mielen rauhoitettua ja hiljennettyä. Pysähtyminen.

Tunteita

Otto kun vei viimeiset tavaransa pois, jäin yksin minun ja lasten kotiin. Hetkellinen tyhjyys, mutta vapauttava olo. Välillä kun soiteltiin, saatoin kyynelehtiä vain, kun kuulin Oton rauhallisen äänen. Inhimillistä. Hän on kuitenkin ollut turvasatamani. Aloin tuntemaan itsessäni uusia tunteita kuukauden aikana. Koin, että olen tunteeton. Minussa ei herännyt kaipuu tai tullut onttoa oloa rintaan. En tuntenut mitään ahdistavaa. Silloin mietin ”Tältäkö tuntuu olla normaali?” Ei tullut itkua ja oli hyvä olla. Otto tuli käymään ja aloin hänelle kertomaan tästä minun tunteettomasta olosta. Avasin suuni ja sanoin, että olen tunteeton. Aloin itkemään, sitten aloin nauramaan. Otto katsoo ja kuuntelee. Nähnyt minut monessa tilassa, mutta tämä oli uutta ja huvittavaa. Ihminen itkee ja nauraa, kertoo olevansa tunteeton. Tämä tunteeton olo kertoo minulle siitä, ettei tunteet ota minussa enää niin isoa roolia kuin ennen. Prosessoin eroa jo pitkään ja puhuin siitä paljon, minua kuunneltiin. Tämän takia minulle ei tullut ikäviä oloja. Koska olin tehnyt tausta työtä ennen Oton muuttoa.

Irti päästäminen

Irti päästämisessä on taikaa. Sillä on voimaa, kun rohkenee avata itselleen uusia ovia ja ulottuvuuksia. Minä pärjään, minä riitän juuri sellaisena kuin olen. Kasvan omaa tahtia ja raivaan itse itselleni, minun näköiseni elämän.

”Kiitos kun rakastit minua niin, kuin rakastit.

Kiitos kun nostit minut pystyyn, kun minä olin maassa.

Kiitos, että annoit minun olla se, kuka olen.

Kiitos, että saan rakastavin askelein mennä, ja kohdata elämän uusin silmin.

kiitos.”

-Jenny-